Se tapahtui niin vaivihkaa, yllättäen ja pyytämättä. Aivan kuten yhden ihmisen faxi konsanaan. Minun työidentiteettini varastettiin. Olin jo pitkään ajatellut, että kaikki ei ole kunnossa. Ympärilläni tapahtui asioita, joissa minä tunnuin oleva ulkopuolinen, vaikka niihin luonnollisesti liityin ja olin osallinen. Se olin minä, vaikka minä se en kuitenkaan ollut.

Sitten tajuntaani tuli viesti. Työidentiteettini oli varastettu. Se on pysäyttävä hetki, kun tajuaa oman työidentiteetin hävinneen, sitä ei enää itselle ole. Toisaalta se vapauttaa. Viestin ja tiedon sisäistämisen osalta oleellisin asia oli, että enää en voi työskennellä kuten ennen. Ilman tätä varkautta olisin saattanut jämähtää paikalleni. Koska olin tullut ryöstetyksi piti toimia, joko etsiä vanha työidentiteetti tai rakentaa uusi. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska olihan se vanha jo vanha. Käytetty ja kulunut, toki ihan hyvin palvellut, aikansa.

Maailma ilmiöineen on monimutkainen ja työelämä elää vahvassa murroksessa. Näiden asioiden kätköissä asustelee myös työidentiteettivaras. Ammatillisuuteen ja sen kehittämiseen kuuluu oleellisena osana oman identiteetin tutkiminen ja kehittäminen. Muuten se työstyy ilman tekijäänsä, jolloin saattaa kokea tulleensa ryöstetyksi.

Mitä sinun työidentiteetillesi kuuluu?